tiistai 20. marraskuuta 2012

Martha

Äiti on saanut syntymäpäivälahjansa kuukauden etukäteen. En malttanut pitää neuletakkia kaapissa piilossa varsinaiseen syntymäpäivään asti, käyttöönhän sen piti jo päästä kun pakkasetkin ovat alkaneet jo jonkin aikaa sitten.
Viikonloppuna äitin tykönä käydessä saimme aikaiseksi kuvattuakin (juuri hetki ennen kuin lähdimme ajamaan takaisin kotiin). Ilma ei ollut parhaimmasta päästä, mutta eipä kuitenkaan tullut vettä kuten muutamana viime päivinä on tullut. Hieman pohjoisempana kun olimme niin luntakin oli enemmän. Olikin ankea palata takaisin kotiin kun miltein kaikki lumet olivat sulaneet viikonlopun aikana. Inhottava harmaus ulkona.



Äitin syntymäpäivälahja
lanka: Drops Karisma 523 g
puikot: 3.0 ja 4.0 mm



Pohjavärinä on siis lämmin beigekirjava, joka oli minusta varsin hyvä valinta. Äiti tykkää kovasti kanervan ja roosan eri sävyistä, joten ne olivat itsestäänselvä valinta kirjoneuleosioon. Napit ovat myös Dropsin. Tilasin ne Tapion lankakaupasta samalla kertaa lankojen kanssa. Materiaali on kookosta. Olen aikaisemminkin käyttänyt näitä nappeja ja olen kyllä tykännyt kovasti.
Noudatin ohjetta muuten, mutta kyynärpääpaikat jätin äitin toiveesta pois. Toimii minusta varsin hyvin ilmankin.




Vyötäröllä on hieman muotoiluja ja tällä kertaa ne olivat ohjeessa valmiina (monesti olen ne lisännyt itse kun ohjeessa ei niitä ole ollut). Varsin nopeasti sain neuletakin kainalokorkeuteen ja pääsin kirjoneuleosioon. Se oli tietenkin välillä vähän hidasta etenkin nurjalla kahden langan kanssa taiteillessa, mutta vitsit kuinka koukuttavaa se oli! Iltaisin en malttanut lopettaa kun piti vielä yksi kuvio saada tehtyä.




Tätä kirjoneulettahan on tullut useampaan otteeseen harjoiteltua tänä syksynä, mutta aivan täysin tyytyväinen en käsialaani vieläkään ole. Muutamia löysiä tai liian tiukkoja silmukoita tulee väkisinkin vaikka kuinka koitan olla tarkka ja huolellinen. Onneksi taas höyrytys pelastaa paljon eikä ne niin kovin pistä silmään valmiista neuleesta.




Hihansuissa on myös kirjoneuletta. Sopii ihan loistavasti, tykkään. Samoin tykkään siitä, että hihat ja helma on aloitettu viininpunaisella langalla silmukoiden luomisen ja yhden kerroksen verran, jonka jälkeen on sitten vaihdettu beigeen lankaan. Nämä yksityiskohdat tekevät neuleesta paljon viimeistellymmän näköisen.




Tällä kuulema tarkenee. Lämmittää täälläkin - ei tosin päällä, mutta mielessä. <3

12 kommenttia:

  1. Upea upea upea!!
    Ihanat värit. Kyllä äitisi on varmaan tyytyväinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täytyy myöntää, että tykkään kyllä ittekki lopputuloksesta. Ja tärkeintä tietysti, että äiti tykkää. <3

      Poista
  2. Kyllä on upea! Kateellisena ihastelen, miten jaksat kirjoneuleita nitkutella. Mulla menee niihin tehdessä aina hermo, vaikka lopputulos onkin kaunis. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämmöstä isompaa työtä tehdessä kirjoneuleosio tuo mielenkiintoa sopivasti. En ehkä jaksaisi innostua jos koko neuletakki olisi kirjoneuletta, mutta tällälailla jonku verran on sopivasti. :o) Mutta ei näitäkään jatkuvasti jaksa. Nyt tuntuu taas mukavammalta tehä yhellä värillä.

      Poista
  3. Aivan mahtava! Tosi kauniit värit! Kerrassan ihana ja myös minun(kin) näköinen villatakki. Haluaisin kokeilla tehdä tullaista, muta en tohdi kirjoneuletta yrittää. Koitan ensin tehdä ihan tavallisen villapaidan ensiksi. Ihana on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minustaki värivalinnat onnistu hyvin. Jos et hirveästi ole kirjoneuletta harjoitellut, niin suosittelen toki ensin pienempiä: sukkia ja lapasia, pipoja. Ei se auta ko harjotella (mullaki ehkä vielä siinä vaiheessa hetkittäin).

      Poista
  4. Todella kaunis ja näyttävä takki. Väritys kelpaisi tosiaan minullekin. :)

    VastaaPoista