torstai 25. huhtikuuta 2013

Pehmuke

Meidän vaipanvaihtoalustana toimi tähän asti Brion vaahtomuovinen muotoiltu hoitoalusta, joka alkoi käydä jo lyhyeksi. Lisäksi sen korkeuden vuoksi se alkoi olla vähän vaarallinenkin kun lapsi on alkanut liikkua melkoisesti vaipanvaihdon yhteydessä(kin): jaloilla ponnistetaan peppu ylös ilmaan ja samalla hyppäytetään koko kroppaa ylöspäin. Pari kertaa tyttö onnistui kolauttamaan päänsä hoitopöydän reunaan siinä heiluessaan.

No mutta nyt on uusi alusta.




Ostin paikallisesta tuhattavaratilpehöörikaupasta kernikankaan tapaista (vai onkohan se ihan sitä?) akryylipinnoitettua kangasta, joka hylkii jonkin verran nestettä. Kuosi ei ole ihan se mitä aluksi ajattelin ostavani, mutta en millään jaksanut lähteä enää kolmanteen kauppaan (ensimmäisessä oli vain vahakankaita) taikka kangaskauppaan, joten tämä sai kelvata. Ihan mukavat värithän tässäki on. Melko neutraali. Tai ehkä vähän retroki? 




Taustakankaaksi kaivoin kangaskätköistä ruskeaa puuvillaa. Sitä ei riittänyt aivan kokonaista palaa, mutta parista palasesta yhdistämällä sain oikean kokoisen. Eipä tuo tilkkuisuus minua haittaa kun eihän se tuolta alta näy mihinkään. Välissä on kaksi kerrosta vanulevyä pehmikkeenä. Kokoa alustalla on noin 64 cm x 72 cm. Saumurilla kun hurautti niin tämä ehti hyvin valmistua miehen ja tytön vaunulenkin aikana.

Tämä on nyt vielä toistaiseksi hoitopöydällä, mutta luultavasti vaipanvaihto siirtynee jonkin ajan päästä lattialle tai sängylle. Tätä on kyllä helppo siirtää paikasta toiseen ja onpa se näppärä pakata matkaanki jos on tarvis eikä vie kauheasti tilaakaan.

Kun kerran sen ompelukoneen nostin keittiön pöydälle niin siinähän se on majaillut jo pari viikkoa. Ei se tyhjänpanttina ole ollut, ei sentäs. Vois sanoa, että tällä hetkellä meän huushollin käytetyin kodinkone (ohittaa jopa pyykkikoneen!).

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Ihan itte ompelin!

Nyt on ensimmäiset taskuvaipat ommeltuna!


Vasemmanpuolimmaisen kaavana on Kestovaippayhdistyksen kaava koossa M (6-9 kg) ja oikeanpuolimmaisen Vaippailmiö-kirjan kaava S-kokoisena. Lila PUL-kangas on Eurokankaasta. Siellä ei nyt tällä kertaa ollut kuviollisena PULia ollenkaan. Sisäpinta vaipassa on miehen vanhasta urheilupaidasta. Mustaa coolmaxia siis. Kannatti taas säästää nekin vanhat paidat!

Käytössä paljastui, että tuo Vaippailmiön kaavalla tehty vaippa ei ole se kaikista sopivin meidän tytölle. Korkeus ja leveys ovat suurin piirtein kohdillaan, mutta takasiivekkeet (siis nuo eteen tulevat tarralliset) ovat liian lyhyet. Voisihan sitä tietysti muokata kaavaa: pidentää siivekkeitä ja ehkä vähän kaventaakin niitä.
 

 Sen sijaan tykästyin tähän KVY:n kaavalla tehtyyn vaippaan. Se on pitänyt tavarat sisällään joka kerta ja jotenkin siitä saa mukavan ohuen vaipan. Istuu meidän tytölle tosi hyvin. Tässä kappaleessa jouduin tosin jättämään siivekkeitä sentin-kaksi lyhyemmäksi kuin mitä kaavassa oli sillä halusin hyödyntää sisäkankaaksi urheilupaidan hihan, jonka levein kohta ei aivan riittänyt. Jatkossa siis kun teen kaavanmukaisilla siivekkeillä niin tulee varmasti vielä parempi.



Ompelujälkihän ei näissä vaipoissa mitään silmiä hivelevää ole, mutta tärkeintä on, että vaipat toimivat. Opinpa muuten ensimmäistä vaippaa ommellessa monta asiaa, jotka osaan seuraavien kohdalla tehdä paremmin ja helpommin. Kuten esimerkiksi tarrojen ja kuminauhojen ompelu.

 

Tästä olen kyllä ylpeä: oma lapsi itse tehdyssä vaipassa.

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Kestovaippoja

Vauvan ollessa noin 2,5 kuukauden ikäinen (eli maaliskuun alussa) aloitin kestovaippakokeilun. Olin saanut muutamia käytettyjä vaippoja siskolta ja kavereilta, muutama oli äitiyspakkauksista eri vuosilta. Niillä pääsin alkuun, mutta hyvin pian muutaman illan ahkeran nettiselailun jälkeen sain paremman käsityksen kestovaippailusta ja totesin tarvitsevani lisää täytettä vaippoihin.

Olin jo pari vuotta säästänyt kolmea vanhaa pyyhettä juurikin vaippatarkoitusta varten ja nyt viimein pääsin silppuamaan niitä. Kun kerran juuri mitään en raaski heittää menemään niin onhan miehen vanhat punamustat flanellipyjamahousutkin säästetty. Nyt niille tuli sama kohtalo kuin pyyhkeillekin. Mulla kävi tuuri ja löysin kirpparilta pinkit flanelliyöhousut myös, jotka leikkelin imuiksi kans. Sainpahan jotakin vähän tyttömäisempääkin kangasta näihin. Samoin miehen vanhat collegehousut ja t-paita päätyivät imuiksi.





Yläkuvassa ensimmäisenä oikealta harmaata collegea ja alla ohuehkoa pyyhefroteeta. Näitä on 10 kpl. Toisena vasemmalta ne miehen yöhousut, alla paksumpaa pyyhefroteeta. Näitäkin muistaakseni sen 10 kpl vai olikohan 12?

Opin netistä, että myös mikrokuitua käytetään imuina. Muistin samantien yhden ison vaaleanpunaisen siivousrätin, siis mikrokuituisen, jota ei oikein tule käytettyä. Sitä on nuiden kuvassa toisena oikealta olevien imujen täytteenä pinkin flanellin välissä. Mikrokuituahan ei suositella suoraan vauvan ihoa vasten sen kuivattavan vaikutuksen vuoksi. Nämä imut on tarkoitettukin taskuvaippoihin eivätkä siis ole ihoon kosketuksissa, mutta ihan vain mukavuudenhalusta päällystin mikrokuidut kuitenkin, ettei omat kädet kuivu kun ripustelee niitä kuivumaan. Näitä tais tulla 5 kipaletta.

Kuvassa vasemmanpuolimmaisena on uusimmat tekeleet. Ostin Ottobre Shopista uutta bambucollegea, jonka tietysti ensin pesin 60 asteessa. Leikkelin sitten kankaan imuiksi siten, että pyllypuoli jää vähän leveämmäksi. Yhdessä imussa on kaksi kerrosta bambucollegea ja välissä yksi kerros paksuhkoa valkoista flanellia.



 Kauankohan pysyvät valkoisina..?




Kun sitä ohutta pyyhefroteeta oli niin maan mahottomasti, tein vielä reippaan kymmenen kappaletta tämmösiä kapeampia imuja. Vihreä kangas on miehen vanhaa t-paitaa. Jäihän sitä pyyhettä vieläkin..

Ompelin reunat näppärästi saumurilla. Muutaman pesukerran jälkeen totesin, että imut olis helpompi laittaa kuivumaan jos ne ei olis niin turkasen mytyssä koneesta ottaessa. Ompelin sitten pystysuunnassa harvalla suoralla ompeleella kerrokset kiinni toisiinsa - johan helpotti pyykkäystä! Toinen huomio on se, että etenkin froteisille imuille kuivausrumpu olisi varsin tarpeellinen niin ne saisi pysymään pehmeinä. Mutta kun ei meille mahdu. Sitten kun meillä on iso kodinhoitohuone, sitten meilläkin on kuivausrumpu.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Simpukoita ja palloja

Nyt sain pitkästä aikaa heiluttua kameran kanssa ja en tiä mistä alottaisin! Väkerryksiä on syntynyt vaikka ja minkälaista, jonkin verran on kesken vielä ja älyttömästi ideoita pääkopassa - ollappa aikaa toteuttaa kaikki!

Jos nyt sitten kuitenkin lähdetään liikkeelle langoista. Virkatuista sellaisista. 



lanka: Rowan Purelife Organic Cotton DK (982) 37 g
koukku: 3.5 mm

Ravelry kertoo, että tämä myssy on alotettu jo viime toukokuussa - siis melkein vuosi sitten! Sainkin myssyn lankojen päättelyä ja perhosta vaille valmiiksi jo silloin kesän tienoilla muistaakseni, mutta näin kauan se sai odottaa keskeneräisten seassa. Tosin, eipä tällä ole kiire ollutkaan, parin kuukauden päästähän tämä vasta käyttöön pääsee. Nyt vielä lakki on aavistus liian iso, joten eiköhän se kesällä ole sopiva.

Perhonen on virkattu tämän ohjeen mukaan.


 

Tahto kuvausassistentin kädet liikkua niin nopeaa, että kuvaaminen oli hieman haastavaa.

Tykkäsin kovasti tästä Rowanin langasta. Tämä on kyllä jo useamman vuoden takainen ostos Oulun Lumoavasta langasta, taispa olla poistokorista. Että tiä sitte myydäänkö tätä enää. Mutta mukavasti soljui lanka käsissä ja tuntuma on valmiissa työssäkin mukavan pehmeä.


Toinenkin samanlainen myssy tuli virkattua tämän vuoden puolella.


Tämä pinkki myssy on Novitan Luxus Cottonista virkattu (42 g). Samainen perhonen komeilee tässäkin. En kuitenkaan kahta myssyä ajatellut omalle lapselleni, vaan tämän toisen tein ystävän kuukauden nuoremmalle tyttöselle lahjaksi.



Samaiselle tytölle (tai äitille..) lahjukseksi meni myös nämä neuvolakortin kannet oranssista pallokuvioisesta puuvillasta. Vuorikankaassa värit ovat käänteiset ja pallot pienemmät, melkeinpä pisteitä. Tytön etunimen mukaan applikoin kanteen P-kirjaimen.


 Sisällä on edellisten kansien tapaan paikka Kela-kortille ja muille tärkeille lappusille. Nyt viisaampana silittelin ahkerasti kovikekangasta, jotta lopputulos ei olis kovin "löysä". Parempi näin minusta.